Meiliä voi lähettää: marko.forsell [a] gmail.com. (Kuva: Marianne Pykäläinen)

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Sykkeistä ja sykerajoista

Juoksuystäväni Onni huikkasi tuossa kommentissaan, että kannattaisi aina sykkeet ilmoittaa myös prosentteina, koska maksimit vaihtelee valtavasti. Hyvä parannusehdotus! Alunperin päädyin tähän 140 rajaan Maffetonen kaavan mukaisesti, mutta sekään ei ota huomioon, jos maksimisyke on kovin alhainen.


Jos sykerajoja olen laskenut, niin olen hyödytänyt Karvosen kaavaa. Kaava on

(maximisyke - leposyke) * tavoitesyke-% + leposyke

Tämän kaavan mukaan laskettuna omat sykkeeni ovat eri tehoilla (maksimi = 200; leposyke = 43):

50 % 122
55 % 129
60 % 137
65 % 145
70 % 153
75 % 161
80 % 169
85 % 176
90 % 184

Eli jotakuinkin tuollaisella 54% teholla juostaan, kun mennään 130bpm, ja 62%, kun mennään 140bpm. Tehot ovat matalia, mutta tuokin ero on valtava tuolla alarajoilla. Itse kuitenkin uskon, että kun tuota rajaa tykitetään, niin se on ultraajalle hyväksi. 

Jos haluat omia rajoja laskea niin http://www.kuntovinkki.com/karvosen-kaava-harjoitussyke/  löytyy yksi laskuri. 

Ja jos haluaa jotain sykerajoja harjoitteluun, niin esim. Finnish Maraton Runnersilta löysin tällaiset:
Pitkä lenkki: 55 - 70 % maksimisykkeestä. 
Peruskunto: 70 - 80 % (=aerobinen alue) 
Vauhtikestävyys: 80 - 90 % (=anaerobinen alue) 
Maksimaalinen kestävyys: 90 - 100 % (Enintään 5 % harjoittelun kokonaismäärästä) 


1 kommentti:

  1. Perusteellista työtä jälleen. Kuinkas muuten. Kiitos. Hienoa. :)

    Itse olen laskenut "vain" raakat prossat maksimistani (177). Eli esim. Pk1 70-75% = n.124-132sykkeillä.... Karvosen kaavalla sinun 140 syke (62% Karvosen kaavalla) vastaa minulla 126 sykettä... Hyvä esimerkki, kuinka erilaiset voivat alueet olla maksimista riippuen. Mulla Pk2: yläraja on 140 kieppeillä. Juoksun helppous kullakin alueella tietysti riippuu, mitä aluetta on harjoituksissa painottanut.

    Näitä on aina hieno pohtia.

    VastaaPoista